Säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Raahen Alueen Insinöörit r.y.
Yhdistyksen kotipaikka Raahe ja toiminta-alue Suomi.

2 § Tarkoitus

Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n, näissä säännöissä keskusliitto, varsinainen jäsen. Keskusliitto toimii palveluntarjoajana työsuhdeasioissa yhdistykselle ja sen luonnollisille henkilöjäsenille.

Yhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueellaan: tarjota korkeakouluissa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneille tai tai vastuullisissa teknillisissä tehtävissä toimiville teknillisen koulutuksen saaneille tai erikoiskoulututuille henkilöille mahdollisuuden kuulua Insinööriliitto-yhteisöön toimia yhdyselimenä jäsentensä ja keskusliiton välillä edistää ja tukea jäsentensä ja tekniikan alan opiskelijoiden etuja ja koulutuksellisia tavoitteita vaikuttaa toiminta-alueellaan yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti edistää jäsentensä yhteenkuuluvuutta ja työllistymismahdollisuuksia työskennellä maan elinkeinopoliittisen elämän kehityksen puolesta

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

valvoo jäsentensä etuja ja vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin vastaa jäsenhankinnasta ja -pidosta järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia, opintomatkoja sekä yritysvierailuja välittää jäsenilleen jäsenetuja ja -palveluja, joko keskusliiton tai itse tuottamiaan voi julkaista järjestölehteä, tuottaa muita julkaisuja sekä sähköistä informaatiota ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi

4 § Varainhankinta

Yhdistys perii toimintansa rahoittamiseksi jäseniltään jäsenmaksuja. Yhdistys voi myös antaa jäsenmaksujen perinnän keskusliiton tehtäväksi.

Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia, ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, harjoittamaan kustannus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa, yhdistyksen toimintaa tukevien tuotteiden myyntiä, majoitus- ja ravintolatoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita.

Yhdistys voi tarvittaessa perustaa säätiöitä tai perustaa ja omistaa yhtiöitä tarkoituksensa toteuttamiseksi. Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

5 § Jäsenet

Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä. Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi luonnollisia henkilöitä henkilöjäsen tai rekisteröityjä yhdistyksiä yhdistysjäsen.

Yhdistysjäsenellä voi olla jäseninä henkilöjäseniä tai rekisteröityjä yhdistyksiä. Yhdistysjäsenen henkilöjäsenten ja sen jäseninä olevien yhdistysten henkilöjäsenten tulee täyttää yhdistyksen henkilöjäsenille jäljempänä asetetut vaatimukset.

Jos yhdistysjäsen on insinööriopiskelijoiden tai tekniikan erikoisalan opiskelijoiden paikallisyhdistys, henkilöjäsenten tulee olla insinööritutkintoa tai muuta tekniikan alan tutkintoa opiskelevia.

Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä:
korkeakoulussa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita Suomessa asuva henkilö, jolla on vastaava koulutus koulutusehtoa täyttämätön teknisissä tehtävissä toimiva ylempi toimihenkilö tai asiantuntija. Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä.

Kannattajajäsenet ja toissijaiset jäsenet:
Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseneksi luonnollisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön. Hallitus voi hyväksyä toissijaiseksi jäseneksi luonnillisen henkilön joka on toisen Insinööriliittoon kuuluvan yhdistyksen ensisijainen jäsen. Heillä ei ole yhdistyksen kokouksissa ääni- tai puheoikeutta.

Kunniajäsenet:
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi ansiokkaalla tavalla yhdistyksen hyväksi toimineen ja keskusliiton tarkoitusperiä edistäneen tai teknillisellä alalla muuten ansioituneen henkilön. Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta, mutta heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus

6 § Jäsenmaksut

Varsinaisten jäsenten, yhdistysjäsenten henkilöjäsenten, toissijaisten jäsenten ja kannattajajäsenten vuotuinen jäsenmaksu määrätään vuosittain sääntömääräisessä yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen keskusliitolle maksaman liittomaksun kokonaismäärä määräytyy yhdistyksen keskusliittoon järjestäytyneiden henkilöjäsenten lukumäärän mukaan.

Yhdistykseen järjestäytyneiden henkilöjäsenten jäsen- ja liittomaksu peritään yhdistyksen päättämällä tavalla.

Kannattaja- ja toissijaisten jäsenten jäsenmaksun perii yhdistys.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajilta ja -jäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Yhdistyksen hallitus voi sairauden, työttömyyden, lomautuksen, osa-aikaeläkkeen, eläkkeelle siirtymisen, ulkomailla oleskelun, varusmiespalvelun, äitiys, erityisäitiys- isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan vuoksi anomuksesta vapauttaa henkilöjäsenensä kokonaan tai osittain yhdistyksen jäsenmaksun suorittamisesta.

Yhdistys ei peri opiskelijayhdistysjäseniltä tai niiden henkilöjäseniltä jäsenmaksua.

7 § Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus.

8 § Yhdistyksen kokouksen osanottajat

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla henkilöjäsenellä yksi 1 ääni. Henkilöjäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksua kaksi 2 kuukautta sen erääntymisen jälkeen, ei ole äänioikeutta.

Yhdistysjäsenellä ei ole äänioikeutta. Yhdistysjäsenen henkilöjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Yhdistyksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille sitä pyytäville henkilöille

9 § Yhdistyksen kokouksien ajat ja koolle kutsuminen

Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-joulukuussa ja kevätkokous helmi-huhtikuussa.

Ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous niin päättää tai mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos vähintään yksi kymmenesosa 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytää. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä yhden 1 kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallitukselta pyydetty.

Kokouskutsu
Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on julkaistava yhdistyksen kotisivuilla sekä lähetettävä sähköpostina tai julkaistava yhdistyksen lehdessä tai yhdistyksen toimialueella ilmestyvässä lehdessä tai jäsenkirjeenä viimeistään kaksi 2 viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat

10 § Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksiin

Yhdistyksen henkilöjäsenillä sekä yhdistysjäsenen henkilöjäsenillä on oikeus tehdä aloite tietyn asian käsittelemiseksi yhdistyksen kokouksessa. Syyskokoukseen aloite on tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30.8. ja kevätkokoukseen viimeistään 15.1. mennessä.

11 § Yhdistyksen kokouksen tehtävät

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:

• valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut tarpeelliset toimihenkilöt
• hyväksytään seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio
• päätetään jäsenmaksusta sekä kannattajajäsenmaksusta
• päätetään seuraavan toimikauden hallituksen jäsenten lukumäärästä
• valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet yhdistyksen varsinaisista henkilöjäsenistä tai yhdistysjäsenen henkilöjäsenistä
• valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa
• päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista
• valitaan tarvittaessa edustajat ja varaedustajat keskusliiton edustajakokoukseen
• päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:

• valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut tarpeelliset toimihenkilöt
• käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta
• vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
• päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen kokous voi ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos asian käsittelyä kannattaa kaksi kolmasosaa 2/3 annetuista äänistä eikä yhdistyslain 24 aseta estettä asian käsittelylle

12 § Päätöksentekojärjestys kokouksissa

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty: se mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä asiakysymyksissä äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa henkilövaalissa äänten mennessä tasan arvalla ratkaistava tulos. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

13 § Hallitus

Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kolme 3 ja enintään kymmenen 10 jäsentä sekä yhteensä enintään neljä 4 yleisvarajäsentä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten ja yleisvarajäsenten toimikausi on kaksi 2 kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa vuorovuosin samoin puolet hallituksen jäsenistä ja yleisvarajäsenistä. Erovuoroinen jäsen voidaan rajoituksetta valita uudelleen. Jos hallitukseen on valittu yleisvarajäseniä, tulee hallituksen päättää siitä, missä tilanteessa heidät kokouksiin estyneiden tilalle kutsutaan. Valinta tehdään ensisijaisesti varajäsenen soveltuvuuden perusteella

14 § Hallituksen tehtävät

Hallitus hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on:

• edustaa yhdistystä
• kutsua koolle yhdistyksen kokous sekä valmistella kokoukselle esitettävät asiat panna toimeen yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset
• vastata yhdistyksen taloudenhoidosta ja lainmukaisesta kirjanpidosta
• hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista
• asettaa avukseen tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat
• päättää yhdistyksen jäsenyyksistä ja yhteistyösopimuksista
• laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio
• huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta
• toteuttaa muut yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen edellyttämät tehtävät.

Hallitus voi päättää yhdistyksen kannalta vähäisen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Merkittävän omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen edellyttää aina yhdistyksen kokouksen päätöstä

15 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi 2 hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous kutsutaan koolle kirjallisesti tai sähköisesti vähintään yhtä 1 viikkoa ennen hallituksen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi hallituksen muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos hallitus on näin päättänyt.

16 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai toisen heistä ollessa estyneenä hänen sijastaan varapuheenjohtaja taikka hallituksen valitsemat henkilöt tavalla, joka kullakin kerralla erikseen määrätään

17 § Toiminta- ja tilivuosi

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen on toimitettava toiminnan/tilintarkastajille tilinpäätösaineisto yhtä 1 kuukautta ennen yhdistyksen kevätkokousta. Toiminnan/tilintarkastajien on annettava oma lausuntonsa kahta 2 viikkoa ennen kevätkokousta.

18 § Jäsenen eroaminen, erottaminen ja kurinpitotoimet

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksellä on oikeus vaatia eroavalta jäseneltä jäsenmaksut sen vuoden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka: on maksumuistutuksista huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä tai keskusliittoa on kavaltanut yhdistyksen varoja tai nostanut virheellisin perustein avustuksia ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai hallituksen päätöksiä toimii huomautuksista huolimatta vastoin yhdistyksen sääntöjä, yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiä ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja.

Keskusliiton hallitus voi tehdä esityksen yhdistyksen hallitukselle yhdistyksen jäsenen erottamismenettelyn aloittamisesta. Yhdistyksen hallituksen tulee käsitellä esitys ja tehdä siitä päätös sekä antaa pyynnöstä päätöksestä ja sen perusteista selvitys keskusliiton hallitukselle.

Hallituksen pitää ennen erottamistoimien päättämistä varata asianomaiselle jäsenelle kuulemistilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi, jos jäsenedut ja -palvelut evätään jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi tai jäsenyys päättyy siksi, että jäsen katsotaan eronneeksi. Kuuleminen tulee antaa tiedoksi jäsenelle viimeistään kaksi 2 viikkoa ennen päätöksen tekoa asiassa. Jäsenetujen ja -palvelujen epääminen maksamattomien jäsenmaksujen johdosta astuu voimaan ilman erillistä päätöstä kahden 2 kuukauden kuluttua myöhässä olevan jäsenmaksun eräpäivästä.

Jos henkilöjäsen ei ole kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä huomautuksista huolimatta hoitanut jäsenmaksuvelvoitettaan hänen katsotaan eronneen yhdistyksestä. Hallitus toteaa laiminlyönnin ja eroamisen tapahtuneeksi.

19 § Vaalikelpoisuuden rajoitukset

Yhdistyksen luottamustehtävään voidaan valita henkilöjäsen, joka on hoitanut kaikki jäsenmaksuvelvoitteensa.

20 § Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen kokous voi muuttaa näitä sääntöjä yhdessä 1 kokouksessa, jos se on päätöksestä yksimielinen. Muussa tapauksessa päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa 2 peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista ainakin toinen on varsinainen kokous. Kokouksien välillä on oltava vähintään yksi 1 kuukausi. Sääntöjen muuttamispäätökseen vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään kaksi kolmasosaa 2/3 annetuista äänistä.

21 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa 2 peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi 1 kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen yhdistyksen kokous.

Purkamispäätös on kummassakin kokouksessa tehtävä vähintään kolme neljäsosan 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkauduttua sen varat luovutetaan valitsemalleen rekisteröidylle yhdistykselle tai kohteelle, jonka on käytettävä varat yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti.

22 § Muut määräykset

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

28.4.2023